Tässä kuvassa pikku-Kisu tutustuu telkkarin ohjelmanantiin, mitähän mahtoi tuolloin katsella, kovin mielenkiintoista se ilmeisesti oli, kun tuossa nökötti.
Tuolle toiselle telkkarille ollaan keksitty paljon parempi käyttötarkoitus; sen kautta pääsee takan päälle, jossa meillä on yksi peti. Ensin hypätän telkan päälle ja siitä edelleen takan päälle. Helppoa kun sen osaa. Tossa telkkarin päällä on myös hyvä vähän poseerata jos siltä tuntuu.
Sitten asiasta toiseen. Äippä kävi tällä viikolla vihdoin täydentämässä meidän ruokakaappia. Multakin loppui viikonloppuna omat kuivaruuat kokonaan ja pari päivää jouduin syömään muuta. Maanantaina se kävi sitten heti ell.asemalta hakemassa mulle kilokaupalla kuivaruokaa ja pussiruokaa. Eilen se kävi siellä vielä uudestaan hakemassa tilaamansa Virbacin 3 kilon kuivamuonasäkin ja vähän lisää pussiruokaa vielä. Ja Kisullekin se haki postista paketin, jossa oli sille märkäruokia. Että kyllä nyt taas piisaa jonkin aikaa.
Ruokakaappi on taas niin täynnä, että äiskällä oli vähän vaikeuksia saada sitä ovea kiinni. :D Kisu tietenkin oli siinä vieressä koko ajan auttamassa ruokakaapin täytössä ja kehräsi niin pirusti ja hieroi itseään ruokapusseihin ja oli niiiin onnellinen siitä ruokamäärästä. Mutta eihän se hölmö tajua ettei ne kaikki sille ole, eikä se niitä kaikkia kerralla saa.
Vaikka kuinka neiti Nätti-Neiti katselisi vienosti ja söpösti niin herkkuja ei herkkuperseelle heru. ;)
Ja tänään koin muuten suuren vääryydeen! Kuulin kuinka juustohöylä kolahti pöytään ja Oltermannipaketti avattiin ja juoksin tietty heti keittiöön juustoapajille. Oltermanni, mun suurherkku! Sit ei toi äippä antanut kun yhden surkean palan sitä. Siis ihan käsittämätöntä. Vaikka kuinka hieroin ja puskin ja söpöilin, niin ei herunut enempää.
Aattelin ottaa ritolat, tässä olis matkalaukku valmiina. Kenen työ pääsis syömään Oltermannia?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.