Hätätilanne! Soittakaa eläinsuojeluvalvojalle, poliisille ja palokunnalle! Wallu ryökäle tuli ja nappasi kupistani AINAKIN YHDEN sydämen palasen! Jätkä oli varmaan päässyt jouluna vähän liikaa herkkujen makuun, kun sai sydäntä joulun kunniaksi ja nyt ei sitten malttanut odottaa omaa erikoisruokaansa, vaan törkeästi käveli mun kupilleni kun olin syömässä ja ehti ainakin yhden palan nappasta.

Onneksi äippä huomasi tämän julman vääryyden ja nosti Wallun pois kupiltani (kerrankin näin päin, heh). Mutta, köh, vahinko ehti jo tapahtua. Menin nimittäin paniikkiin, kun ruokani meinattiin varastaa, joten hamstrasin äkkiä suun täyteen lihaa, ettei Wallu vaan ehdi ottaa lisää ja sitten kävi aika nolosti, kun olin ottanut vähän liikaa ruokaa suuhun, enkä ollut edellisiäkään vielä niellyt, ne pureskelemattomat lihapalat kattokaas jäi kurkkuun tai tuonne suun perälle inhottavasti kiinni. :/
No piti sitten äkkiä saada lihanpalat pois kurkusta ja aloin kehittämään vaahtoa suuhuni ja väyläsin vaahtoa suussani vaikka kuinka kauan, että sain lihapalat ylös ja tulihan ne pureskelemattomat klöntit sitten vaahdon mukana lattialle. (Ja arvatkaa oliko äippä taas aivan paniikissa koko toimituksen ajan). Kun sain kröhästyä lihapalat ulos suustani, meinasin heti syödä ne uudestaan, mutta äippä heitti ne roskiin (hyvät ruuat!), väitti muka että ne oli ihan limasia ja vaahtosia, etten mä kyllä tollasia enää syö.

No ei siinä sen kummempaa sitten. Minä jatkoin syömistä KOLME lihapalaa köyhempänä, yhden vei Wallu ja ne kaksi äippä. Kyllä oli töykeetä kohtelua taas kerran.

Äippä taas päivitteli että olen ihan mahdoton ruuan suhteen ja jatkossa sen täytyy varmaan soseuttaa ruokani, etten vaan innostuksissani tukehdu. Mutta eihän sitä millään ehdi pureskella, jos toinen meinaa varastaa ruuat! Ja väittävät vielä, että olen riippuvainen ruuasta, pyh...