On se aika vuodesta, kun toi äippä myrkyttää meitä. Tai se väittää että se on matolääkettä, eikä myrkkyä, mutta ihan selkeetä myrkkyä se on kun maistuu niin pahalta. Ei me äippää taaskaan päästetty liian helpolla sen madotuspuuhissa, Kisu varsinkin laittoi tuttuun tapaan erittäin kovasti hanttiin. ;) Vaikka Kisu muuten onkin niin leppoisa ja solmuun väännettävä, niin madotusta tuo likka ei siedä yhtään. Ja se kun osaa tuon rimpuilun taitolajin oikein erityisen hyvin, niin on siinä haastetta äipälle saada se lääke suuhun. Eikä seinille, lattialle tai itsensä päälle, minne sitä tälläkin kerralla päätyi. :D

Mut ei tää elo onneks pelkkää myrkyn nielemistä oo. Ollaan ahkerasti ulkoiltu sekä ulkotarhassa että valjaissa. Me ollaan Kisun kanssa asuttu taas pari päivää ulkotarhassa, kun siellä on niin lämmin. Sisällä käydään vaan kääntymässä ja syömässä välillä ja nukkumassa öisin.

1543008.jpg

Tossa meitin kukkapenkissä kasvaa mirrinminttua (nepeta faassenii) ja se tuoksuu aikas hyvältä. Siinä täytyy välillä käydä vähän pyörimässä ja sitä on kiva repiä.
1543004.jpg

Kisu varsinkin on ihan hulluna siihen. Se kaivelee ja repii sitä minkä kerkeää ja pyörii siinä pitkiä aikoja.
1508546.jpg

Ja sit se on ihan tillintallin... Eiku, sehän on normaalistikin sellanen :D
1508544.jpg

Edellispäivänä kun käytiin äipän kanssa valjastelemassa, tutkin reviirini tarkasti ja tietty merkkasin vakiopaikat. Kyllä mä yhden naapurin kissankin bongasin ja olisin halunnut lähteä ajamaan sitä takaa, mutta äippä ei päästänyt. Taas kerran.

1543007.jpg

1543006.jpg