Niin se toinen juttu, mikä oli aika harvinaista oli se, että Wallu sai todella harvinaisen hellyyskohtauksen, siis mua kohtaan. Kyllähän se tota äippää pusuttelee joka päivä, mut ei se minuu oikee pussail, vaiks tykkäisinki. No viime yönä se sitten tuli ihan siihen miun viereeni ja alko nuolemaan mun kasvoja ja korvan taustoja ja tassuja ja mie olin niiiin onneissani ja kehräsin ihan hirveesti.
Välillä vaihdettiin vuoroa, että mie nuolin Wallua ja sitten kun lopetin se alkoi taas nuolemaan mua. Tätä kesti aika kauan, ennenkuin nukahdettiin siihen vieretysten. :)
Saispa Wallu useamminkin noita hellyyskohtauksia ja pitäis mua hyvänä, mutta yleensä nää meidän hellyyttelyt menee tämän kaavan mukaan:
Wallu tulee mun viereen ja aavistan, että sillä on nyt jotain mielessä...
Sit se tulee siihen liki ja pari kertaa nuolasee mua ja sitten se käykin muhun kiinni ja mie yritän nuolla sen päätä, että lopeta se pureminen, pestään mielummin toisiamme.
Ja vielä mitä, se käy vaan kahta kauheammin tassuiksi ja mie läiskin sitä päähän ja yritän potkia pois päältäni.
Ja tähän se sitten aina päättyy, mie otin nokkiini, kun hellyyttä olisin halunnu enkä mitään painimatsia. (Kiva määrä kissankarvaa muuten tossa selkänojan päällä. Oli siin äipällä putsaamista, kun tuon tuolin pois myi ;)
Mut onneks se sitten välillä saa noita harvinaisia hellyyskohtauksia, kyllä sillon tämän tytön kelpaa. :)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.