Aluksi painoin viisi kiloa, mutta sitten lihoin 5,5 kiloon ja siinä pysyin aika kauan - välillä toki paino heitteli suuntaan ja toiseen, mutta sitten kun vaaka kerran näytti tuon kuutosen, se oli sitten menoa.
Ja mitä se vaati? Enemmän leikitystä, lihaisampaa ruokavaliota (kuivaruoka on jäänyt todella minimiin) ja tarkempaa ruokaseurantaa, enää en pääse syömään Wallun jämiä, joita se aina jättää, kun äippä vahtii koko ajan vieressä.
Äippä ei voi uskoa, että minusta on kilo lähtenyt tavaraa, olen kuulemma vieläkin pikkupullukka, mutta kyllä mulla vähän on mahapussi pienentynyt ja lantio kaventunut kun ylhäältä päin katsoo. ;) Ja ainahan minä tulen pieni pullukka olemaan, kun ruumiinrakenteeltani sellainen olen. Toisin kuin tuo Wallu, joka on ihan laiheliini ja aivan eri luokkaa kuin minä. 4,5 kg olisi ihannepaino, ehkä mie siihen vielä joskus pääseen, mutta tämäkin on hyvä.
Tänään oli taas lämmin ulkoilupäivä, tuli vietettyä Wallun kanssa melkein koko päivä ulkotarhassa ja valjastellessa. Sain juosta taas risukepin perässä vapaana ja kävin minä vähän pihan ulkopuoliseenkiin maailmaan tutustumassa, mutta se oli liian jännää minulle. Hoitakoon Wallu jatkossakin noita ulkomaailman suhteita, miulle riittää oma piha.
Tässä pari ulkotarhakuvaa edellispäivältä. Meidän kesäkulkureittikin on avattu käyttöön, eli pesuhuoneen ikkuna, jonka kautta pääsee kätevästi itse kulkemaan tarhaan ja takaisin hyppäämällä kylpyammeen reunalle. :)
Wallu poseeraamassa siinä.
Ja mie vaan nätteilen (ja ihailen Wallun komeutta)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.