Kun on koko päivän nukkunut, niin heti kun kuulen että äippä kolistelee kotiin, kurkkaan nojatuoliltani ovelle päin ja sitten tulen äkkiä äippää vastaan eteiseen ja alan venyttelemään ja pyörimään lattialla oikein kunnolla. Sitten kun äippä tulee vessasta, menen tervehtimään sitä kunnolla jalkoja puskien ja kuristen ja sitten äippäkin rapsuttaa minua.
Kisu on vähän hitaampi herääjä. Se kun nukkuu melkein aina takan päällä päivisin, niin se alastulo kestää vähän kauemmin, kun ensin pitää heräillä kunnolla. Paitsi silloin kun ruokakuppiin kolahtaa ruokaa, niin silloin tullaan kyllä salamana takan päältä alas, kesken makoisten unienkin. ;)
Yks päivä tapahtui (Kisun mielestä) jänniä, kun naapuri pysähtyi tosi isoilla koneillaan/traktoreillaan ihan tohon meidän olohuoneen ikkunan eteen. Niitä on pörrännyt tossa aika paljon lähiaikoina, kun ne noita peltoja myllää. Minä nukuin just päikkäreitä siinä ikkunan edessä nojatuolilla, mutta yritin vaan jatkaa uniani. Toi Kisu sitten taas oli ihan täpinöissään ja ihmeissään ja tuli raapimapuulta kaula pitkänä olohuoneeseen noita koneita katselemaan. Se istui sellasessa mangustiasennossakin, mutta siitä äippä ei ehtinyt ottaa kuvaa. Harmi, se kun oli aika huvittavan näköistä. :)
Kun
koneet olivat menneet ja vaara oli Kisun mielestä ohi, se palasi
takaisin vakiopaikalleen, eli raapimapuun päälle asioita miettimään ja
pähkäilemään. (Huomatkaa hieno töyhtöhyyppä taas päälaella ;)
Huomenna
on kuulemma joku äitienpäivä, mitenkäs te kamut meinaatte muistaa
äitejänne? Me ei taideta Kisun kanssa muistaa niitä mitenkään, kun ei
olla meidän äiteistä mitään kuultu sen jälkeen kun ollaan tänne
muutettu. Mutta ehkä meidän pitää sitten tota meidän äippää muistaa
jotenkin, jos vaikka pari extrapusua antais.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.