Joku päivä se suuttui taas kauheasti, kun näki taas sen harmaaraidallisen kissan kävelevän meidän pihalla ja sitten sen piti äkkiä päästä ulkotarhaan sille murisemaan ja pörhistelemään. Minä sitten seurasin uteliaana Wallun perässä ulkotarhaan katsomaan sitä tunkeilijaa ja Wallu oli siitä kissasta niin sekaisin, että se kävi muhun tassuiksi, kun ei päässyt siihen tunkeilijaan tassuiksi. Äippä sitten tuli äkkiä väliin ja vei mut sisälle. Sitten Wallu puri äippääkin jalkaan. :/ Mutta kävi se sentään myöhemmin pyytämässä äipältä anteeksi, kun se meni sitä pusuttelemaan. Wallulla menee pasmat aina ihan sekaisin kun se näkee jonkun vieraan kissan pihalla, että sillon kannattaa kyllä pysyä vähän kauempana.
Minä en edelleenkään jaksa noista tunkeilijoista välittää, kyttään mielummin ruokakaappia ja harjottelen tätä kivaa asentoa, nimittäin jalaton kissa -asentoa. :) Hih, äipän mielestä olin hassun näköinen kun mun tassuja ei näkynyt.
Mutta sitten mun jalat puutui ja oli pakko vähän venytellä.
Haluutteko nähdä Wallusta yhden vanhan kuvan, kun pengottiin taas arkistoa? Ei se mitään, näytän joka tapauksessa.
Kuva on otettu kesällä 2003, eli silloin kun minua ei vielä ollut olemassakaan ja Wallukin oli 1-vuotias kakara vielä. Kattokaa mikä ilme! :D Jätkä otti vähän rennosti, kun tuli reviirintarkastusreissulta sisälle.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.