Tänä aamuna oli pakkasta pari astetta pitkästä aikaa ja illallakin satoi hiukan lunta, mutta ei sitä kuitenkaan niin paljon tullut että maa olisi valkoinen. Käytiin äipän kanssa raikkaassa pakkassäässä vähän ulkoilemassa. Kierreltiin pihaa ympäri ja koko ajan meni läheltä mun reviiriäni koiria ihmistensä kanssa lenkillä. Ja arvatkaa vaan oliko kaikki vapaana, eikä me siksi viitsitty lähteä äipän kanssa pihasta minnekään. Murisin vaan koirille vihaisesti, mutta äippä ei päästänyt mua niiden perään näyttämään kenen lenkkeilymaastossa te oikein kävelette!

Sitten mä bongasin lintupuussa pullean ja herkullisen näköisen pikkutirpan, joka ei ollut lähtenyt meitä karkuun niinkuin muut kaverinsa. Hiippailin lintupuun alle ja tuijotin sitä tarkkaavaisena. (Huomatkaa muuten uudet hienot joululahjaksi saamani valjaat :)
331185.jpg

Siellä se näkyy! Sinne on pakko päästävä!
331211.jpg

Ja sinnehän minä sitten myös menen, vähän vaan vauhtia ensin...
331186.jpg

Mutta heti kun olin hypännyt puuhun, lintu pyrähti karkuun. Minä yritin kiivetä ylemmäs josko siellä olisi lintuja vielä lisää, mutta sitten tuo äippä taas sotkeutui narun kanssa puun oksiin (siis minähän en koskaan sotkeudu sen kanssa) ja sitten se tuli ähkien ja puhkien ja yritti irroittaa mua sieltä, mutta mäpä päätin tulla itse alas - toiselta puolelta puuta, niin että äipän oli vielä vaikeampi irottaa narua puun oksista. :D Se ei ehtinyt edes ottaa musta lainkaan komeaa kiipeilykuvaa, kun sen piti tapella sen narun kanssa. Höh, olisin halunnut esitellä kiipeilytaitojani.

Mutta sitten tapahtui jotain aika jännää. Minä olin jo maassa, kun äippä vielä tappeli narun kanssa puun kimpussa, kun yhtäkkiä kuului kovaäänistä KLIPS KLOPS KLIPS KLOPS. Arvatkaas mikä siinä meidän peltotiellä meni! Iso hevonen! :o Jumantsukka että se oli iso. Se veti perässään kahta ihmistä kärryissä, mutta äippä ei ehtinyt siitäkään ottaa kuvaa, kun oli vieläkin solmussa narun kanssa. Mä en noista hevosista oikein perusta. Ne on niin isoja ja kovaäänisiä, eikä niiden kanssa kyllä tee mieli tehdä lähempää tuttavuutta.

Kun olin saanut tarpeekseni koirista, linnuista ja hevosista, päätin että nyt on aika mennä sisälle. Tämä riittää tältä päivältä. Ovi auki kiitos.
331188.jpg