Mutta tänään on sitten ollut jo hiukan enemmän jännitystä päivässä. Se sama harmaaraidallinen tunkeutuja nimittäin tuli taas käppäilemään MUN pihalleni! Mä tuijotin sitä metrin päästä ja murisin sille. Harmi vaan että siinä oli ikkuna välissä, eikä se kuullut mun varoituksia. Juoksin ikkunasta toiselle häntä paksuna muristen ja tuijotin sitä murhaavasti. Hittolainen kun en päässyt lähtemään sen perään, äippääkin laiskotti taas niin ettei se jaksanut lähteä mun kanssa juoksemaan sen kissan perään. Mutta kyllä mä sille vielä joskus näytän...
Nyt kuitenkin takaisin nukkumaan, purrrnau!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.