Eilen illalla jo herkuteltiin äipän kanssa ja tänä aamuna taas. Mä sitten niin rakastan tota juustoa, tai siis Oltermannia vaan, mikään muu juusto ei kelpaa mulle eikä tolle äipällekään. ;) Aina kun mä huomaan että äippä tekee ittelleen juustovoileipää, meikä syöksyy sen jalkoihin kihnaamaan ja vonkaamaan Oltermannia. Me ollaan sovittu sellainen tasajako että äippä syö keskustaa ja mä saan kaikki kuivemmat reunapalat, jotka on mun mielestäni just parhaita!
Kisu ei kuulemma tollasia ylimääräisiä herkkuja pahemmin saa (paitsi jonkun pari pientä palaa aina joskus kun se osaa näyttää sellasen anelevan ilmeen), mut mä olin tänään aika reilu kun annoin Kisun nuolla mun juustolta maistuvat suupielet. Siinä sille tarpeeksi herkkua. ;)